Raahen 1. apteekki Raahessa yli 200 vuotta
Apteekkari Jean Galenius sai kuninkaallisen apteekkiprivilegion Raahen kaupunkiin 12.2.1783. Raahen I apteekki oli tuolloin maamme 21. kanta-apteekki. Tällaisen paikkakuntasidonnaisen kanta-apteekkioikeuden saattoi periä kuka tahansa, mutta apteekkia sai hoitaa vain proviisori, ja myydä sen sai vain apteekkarille. Kanta-apteekin etuosto-oikeus oli apteekkarin jälkeläisellä, jolla oli proviisorin oikeudet. Kanta-apteekkien erioikeudet lopetettiin 1969 ja nykyään apteekin jatkajan päättää Fimea. Jean Galeniuksen apteekkioikeuden nykyinen omistaja on 14. apteekkari Kaisa Kumpula.
Jean Galeniuksen jälkeen Raahessa toimineet kaksi apteekkaria olivat ruotsalaissyntyisiä: Johan S.N. Stahre (Enköping) ja Reinhold O. Fock (Tukholma). Heidän jälkeensä Raahen apteekki oli raahelaissyntyisen Wichmannin suvun omistuksessa kahdessa sukupolvessa (1817-1862). Myöhemmät apteekkarit ovat olleet suomalaisia.
Raahen toinen apteekkari Johan S.N. Stahre (1780-1852) päätyi hoviapteekkariksi Tukholmaan vuonna 1814. Hän osti Raahen apteekin heti apteekkaritutkintonsa jälkeen vuonna 1804. Seuraavana kesänä hän palasi Ruotsiin avioituakseen kauppiaan tyttären Brita Ulrika Aulin kanssa. Nuorikon aikaan Raahessa (1804-1811) sattuivat Suomen sota 1808-09 ja Raahen palo 1810. Sivistynyt ja kielitaitoinen apteekkari Starhe toimi usein välittäjänä venäläisten miehittäjien ja raahelaisten välillä. Raahen palossa 10.10.1810 tuhoutui 2/3 Raahen keskustan taloista. Apteekkari Stahren talo on aikalaisten laatimassa tuholuettelossa. Koska Stahren talo oli tuholuettelossa, talo todennäköisesti kärsi ainakin pahoja vaurioita. Mahdolliset piharakennukset varmastikin säilyivät, koska koko tonttia ei ole merkitty menetetyksi. Joka tapauksessa Stahren apteekki ei voinut palaa lokakuussa 1810, koska apteekki oli toiminnassa jo seuraavan vuoden alussa. Kaiken lisäksi apteekkari Stahre muutti jo seuraavana kesänä Ruotsiin ja hänen tiedetään vieneen apteekin tärkeimmät lääkkeet mukanaan. Hän lähti Ruotsiin niin pian Raahen palon jälkeen, ettei hänen oma puutarhansa ehtinyt tuottaa satoa ja tuskin kevään laivoissa vielä ehti tulla täydennystä ulkomailta. Apteekkari Stahre osti vielä samana vuonna 1811 apteekki Hjorten Tukholman Kungsholmenista.
Neljäs apteekkari Karl Wichman (1792 -1856) oli Raahen kaupunginkirurgi Martin K. Wichmanin poika. Hänen apteekkiuransa alkuun liittyvät kaikki edelliset Raahen apteekin omistajat Pohjanlahden molemminpuolin: Karl Wichman, 12 v. meni Raahen ensimmäisen apteekkarin Galeniuksen oppilaaksi v. 1804. Nuori Karl ehti olla Jean Galeniuksen alaisena vain pari kuukautta, kun tämä jo myi Raahen kanta-apteekin J.S.N. Stahrelle. Karl Wichman osti Raahen 1. apteekin 1.8.1817.
Karl Wichman perusti apteekkinsa Kirkkokadulle (no.13) kirkkoa vastapäätä: Edelleen sijoillaan olevan rakennuksen tontti oli merkitty leskirouva Wichmanin omistukseen (tontinomistajaluettelo 1810-11). Apteekkari Karl Wichmanin isä kuoli jo vuonna 1804. Karl Wichman rakensi lisäsiiven kotitaloonsa apteekkia varten, sillä talon Kirkkokadun puoleinen siipi on peräisin vuodelta 1820 (huom. pidennetty 1924). Rakennuksen Cortenkadun puoleinen asuinsiipi on rakennettu vuonna Apteekkisiiven valmistuttua Karl Wichman avioitui Kalajoen kirkkoherrantyttären Beata Frosteruksen kanssa. Kaksi heidän 12 lapsestaan seurasi isänsä jalanjälkiä apteekkareina. Johan Valentin (s. 1823) jatkoi isänsä työtä Raahessa v. 1851. Nuorempi Axel Teodor (s. 1828) perusti Kokkolaan kaupungin toisen apteekin v. 1854.
Raahen kolmen ensimmäisen apteekkarin Galeniuksen, Stahren, Fockin apteekkaritoimintaa sääteli jo varsin asiallisesti Pharmacopoea svecica, vuosina 1790-1819 voimassa ollut laajennettu laitos (ohjekirja, jossa määritellään lääkeaineiden laadulle ja valmistukselle asetettavia vaatimuksia). Apteekkarit olivat aikansa sivistyneistöä ja taitavia kemistejä. Karl Wichmannin aloittaessa Raahessa apteekkarina kaikki hapot, rikkihappoa ja raakaa typpihappoa lukuun ottamatta tehtiin apteekissa.
Myös eetteri, elohopeasuolat, kalium- ja natriumkarbonaatti ynnä muut kuuluivat apteekissa tehtäviin valmisteisiin. Apteekkari Karl Wichman kertoi raportissaan lääkintähallitukselle hankkineensa lääkkeitä lähinnä Tukholmasta ja Lyypekistä, mutta pitkät merimatkat ja myrskyt turmelivat usein rahdin. Suomen apteekkareita kehotettiinkin hyödyntämään mahdollisimman paljon kotimaisia lääkekasveja. Apteekkari Stahren iso kasvitarha on merkitty Raahen peltomaita esittävään karttaan vuodelta 1809. Apteekkitavaran saanti Raaheen helpottui vasta rautatien saavuttua Raaheen 1899.
Raahen 1. apteekki oli Wichmanien talossa kirkkoa vastapäätä vuosina 1820 – 1924. Vuonna 1917 Raahen 1. apteekin osti apteekkari Väinö Mäkinen (1883-1962). Hän siirsi apteekin Kauppakadulle v.1924. Raahen Wanha apteekki Kauppakadulla oli tasan 80 vuotta apteekkari Väinö ja Paavo Mäkisten suvussa (1917-1997).
Apteekkari Hannu Svärd toimi Raahen Wanhassa apteekissa vuoden, kunnes muutti v. 1998 toimintansa Liikekeskus Kauppaporvariin. Hannu Svärd toimi apteekkarina 2006 asti. Vuosina 2006-2023 apteekkarina toimi Ilkka Lievonen, joka uudisti apteekkia monipuolisesti esimerkiksi robotiikan ja verkkoapteekin avulla. Vuodesta 2023 alkaen apteekkarina on toiminut Kaisa Kumpula. Nykyisin Raahen 1. Kauppaporvarin apteekki sijaitsee Sovionkatu 12-14, Härkätorin puiston vieressä.
Teksti perustuu Raahen museon Inga Petäjäsoja kirjoittamaan Apteekkihistoriaa Raahessa yli 200 vuotta-tekstiin
